Junioreiden treeni-iltapäivä alkaa harvoin ajoissa, jos varusteet ovat väärässä laukussa tai kengät jäivät eteisen lattialle. Junioritreenien varustelu on jokaisen kerhon ja koululaisryhmän vetäjän toistuva pähkinä, sillä mukana on sekä 6-vuotiaita eka-treenareita että jo 12-vuotiaita, jotka pelaavat sarjapelejä joka viikonloppu.
Miksi kerho- ja koululaisryhmä tarvitsevat erilaisen varustelistan
Koulun liikuntatunnilla tai kerhon avoimissa harjoituksissa lapsi käy kokeilemassa lajia ilman sitoumusta. Silloin riittää säänmukainen vaatetus, omat lenkkarit ja ehkä lainamaila – ei erikoisvarusteita.
Seuran junioriryhmässä tilanne on toinen. Pelaaja harjoittelee 2–3 kertaa viikossa, pelaa sarjaa ja tarvitsee kunnolliset tekonurmen jalkapallokengät, omat säärisuojat ja treenikassin, joka kestää arjen kolhut. Ero näkyy suoraan budjetissa: koululaisryhmän varustus maksaa 0–20 euroa, kerhoryhmän 80–150 euroa ensimmäisenä syksynä.
Peruspaketti koululaisryhmälle – mitä oikeasti tarvitaan
Koulun tai iltapäiväkerhon jalkapalloryhmässä vaatimustaso on matala, eikä sen kuulukaan olla korkeampi. Lapselle riittää tässä vaiheessa:
- Säänmukaiset vaatteet – ei denimiä tai kireitä farkkuja
- Tavalliset lenkkarit tai kevyet lasten jalkapallokengät, jos kenttä on tekonurmea
- Oma juomapullo
- Vaihtovaatteet reppuun, jos treeni osuu koulupäivän keskelle
Nappikenkiä ei kannata ostaa tässä vaiheessa, jos laji on vielä kokeilussa. Moni vanhempi tekee tämän virheen – hankkii 60 euron nappikset ensimmäiselle kerralle, ja kolmen viikon jälkeen laji vaihtuukin salibandyyn. Kokenut valmentaja suosittelee odottamaan, kunnes lapsi on käynyt vähintään kuukauden verran säännöllisesti.
Seuran junioriryhmän varustelista – tästä ei tingitä
Kun lapsi liittyy seuran joukkueeseen, esimerkiksi Lapio- tai Tähti-merkinnän alaiseen ikäluokkaan, varustelistalle nousee muutama pysyvä kohta.
Jalkapallokengät ovat listan tärkein hankinta. Suomessa suurin osa junioriharjoituksista pelataan tekonurmella ympäri vuoden lyhyen kesäkauden vuoksi, joten AG- tai TF-pohjainen kenkä on useimmiten oikea valinta luonnonnurmen FG-mallin sijaan. Junioreiden jalkapallokenkien koon valinta kannattaa tehdä huolella, sillä liian tiukka kenkä hidastaa jalan kehitystä ja liian väljä lisää nyrjähdysriskiä. Nike Jr Mercurial Vapor -sarjan aloitusmallit liikkuvat 40–55 euron hintahaarukassa, kun taas Adidas Predator Junior ja Puma Future Junior asettuvat samaan kastiin.
Säärisuojat ovat monessa seurassa pakolliset jo D-junioreista lähtien. Koon valinta menee pääosin pituuden mukaan, ja säärisuojien kokotaulukko ikäluokittain auttaa, kun lapsi kasvaa kesken kauden.
Treenikassi tai reppu pitää varusteet kasassa, kun sama lapsi saattaa mennä suoraan koulusta treeneihin. Pieni, noin 20–30 litran kassi riittää E- ja D-junioreille; isommat pelaajat tarvitsevat jo 40 litran mallin, kun mukaan tulee vaihtovaatteet ja pallo.
Kasvuvara ja taloudellisuus – tässä säästää, tässä ei
Junioripelaajan jalka kasvaa nopeasti, jopa 1–1,5 kokoa vuodessa 7–10-vuotiaana. Silti jalkapallokenkiin ei kannata ostaa isompaa kokoa ”kasvuvaraksi” – väljä kenkä heikentää pallonhallintaa ja lisää rakkojen riskiä. Säärisuojissa ja vaatetuksessa sen sijaan yhden koon ylimitoitus on ihan järkevää, koska ne eivät vaadi samaa tarkkuutta kuin jalkine.
Pienen pelaajan varustelun taloudellisuus nousee esiin erityisesti monilapsisissa perheissä, joissa varusteet kiertävät sisaruksilta toisille. Käytetyt jalkapallokengät toimivat hyvin, kunhan pohjan pito on vielä kunnossa eikä sisäpohja ole painunut käyttäjän jalan mukaan liikaa.
Yleisimmät virheet junioreiden varustelussa
Kolme virhettä toistuu seuran varustevastaavien kokemusten mukaan vuodesta toiseen.
Ensimmäinen on väärä pohjatyyppi: luonnonnurmelle tarkoitettu FG-kenkä nastoineen ei toimi tekonurmella, koska nastat eivät pääse riittävän syvälle ja pito jää heikoksi. Suomessa tämä korostuu, koska valtaosa junioritreeneistä pyörii tekonurmikentillä syys-huhtikuun pimeänä ja kylmänä aikana.
Toinen virhe on liian ison kassin tai liian monimutkaisen varustuksen tuominen mukaan – 7-vuotias ei tarvitse GPS-mittaria tai erillistä pallopumppua, vaikka isompien joukkueiden treenikassia katsoisikin mallia.
Kolmas on nimikoinnin unohtaminen. Kun 15 samanlaista mustaa säärisuojaparia lojuu pukukopin lattialla harjoitusten jälkeen, omien varusteiden löytäminen vie enemmän aikaa kuin itse treeni. Nimikynä tai ompelunauha säärisuojiin ja sukkiin säästää valmentajan hermoja joka ikinen kerta.
Talvikauden ja sisäharjoitusten erityistarpeet
Kun ulkokausi päättyy lokakuussa, moni junioriryhmä siirtyy sisätiloihin pelaamaan futsalia tai salijalkapalloa. Tämä tarkoittaa erillisiä futsalkenkiä, joissa on litteä kumipohja normaalin liikuntasalin lattialle – tekonurmikengillä ei liikuntasaliin mennä, koska nastat vahingoittavat lattiapintaa ja liukuminen on hallitsematonta.
Futsalvarusteiden peruspaketti on ulkokenkiä huomattavasti kevyempi hankinta, sillä pelkät sisäjalkapallokengät ja ohuemmat sukat riittävät useimmille junioreille.
UKK – junioritreenien varustelu
Tarvitseeko koululaisryhmässä pelaava lapsi omat jalkapallokengät?
Ei välttämättä. Tavalliset lenkkarit riittävät, jos harjoitukset pelataan sisällä tai nurmikentällä ilman nastavaatimusta. Jos kenttä on tekonurmea ja harjoituksia on useita viikossa, kevyt AG-pohjainen kenkä parantaa sekä turvallisuutta että pelikokemusta.
Kuinka usein junioripelaajan jalkapallokengät pitää vaihtaa?
Nopeasti kasvavalla 6–9-vuotiaalla kenkä voi käydä pieneksi jo 5–7 kuukaudessa. Kokoa kannattaa tarkistaa syys- ja kevätkauden alussa painamalla peukalolla kengän kärkeä – noin 1 cm tilaa varpaiden edessä on sopiva.
Onko säärisuojat pakolliset kaikissa junioriryhmissä?
Seurojen käytännöt vaihtelevat, mutta useimmat E-junioreista ylöspäin vaativat säärisuojat pelisääntöjen mukaisesti Suomen Palloliiton alaisissa sarjoissa. Kerho- ja koulutoiminnassa vaatimus on harvinaisempi.
Yhteenveto
Junioritreenien varustelu kannattaa mitoittaa sitoutumisen tason mukaan – koululaisryhmässä riittää kevyt paketti, seuran junioriryhmässä taas jalkapallokengät, säärisuojat ja toimiva treenikassi ovat perusvarusteita, joista ei kannata tinkiä. Suurin osa harmista syntyy vääristä kokovalinnoista ja väärästä pohjatyypistä, ei liian vähäisestä varustuksesta. Kun perusasiat ovat kunnossa, loppu on kiinni siitä, kuinka usein pallo osuu maaliin.