
Huhtikuun ensimmäinen sarjaottelu tekonurmella Oulussa, lämpöä kolme astetta ja kova sivutuuli – sellaisessa illassa aluskerrasto ja kompressiovaatteet ratkaisevat, pystyykö pelaaja juoksemaan täysillä heti alusta vai meneekö ensimmäinen puoliaika lämpenemiseen. Tämä artikkeli on tarkoitettu pelaajille, junioreiden vanhemmille ja valmentajille, jotka haluavat pukea pelaajan kylmään otteluun niin, että keho pysyy lämpimänä mutta ei hautuisi. Lopussa tiedät, mitä materiaalia kannattaa valita, mitä säännöt sallivat ja mihin rahat kannattaa käyttää.
Suomen jalkapallokausi alkaa usein räntäsateessa ja päättyy marraskuun pakkasiin. Veikkausliigan viimeiset kierrokset, Kakkosen karsinnat ja juniorien syysturnaukset pelataan säännöllisesti lähellä nollaa. Kesä on lyhyt, joten kylmiin olosuhteisiin varautuminen on suomalaiselle pelaajalle perusasia eikä mikään erikoistapaus.
Mitä aluskerrasto oikeasti tekee kylmässä ottelussa
Aluskerraston tärkein tehtävä on siirtää hiki pois iholta. Lämpimänä pitäminen tulee vasta sen jälkeen. Jalkapallossa juostaan 90 minuutin aikana kilpatasolla 8-12 kilometriä, ja juniorikin hikoilee kunnolla jo ensimmäisen vartin aikana. Kun märkä kangas jää iholle ja tuuli osuu siihen, keho jäähtyy nopeasti.
Siksi materiaali on tärkeämpi kuin paksuus. Polyesteri ja polyamidi elastaanin kanssa kuivuvat nopeasti ja johtavat kosteutta pintaan. Merinovilla pysyy lämpimänä vielä kosteanakin ja haisee vähemmän, mutta se kuivuu hitaammin ja venyy käytössä. Puuvilla on huonoin vaihtoehto. Se imee hien ja pysyy märkänä koko ottelun.
Kompressiovaate on tiukasti istuva aluskerrasto. Koska se on ihoa vasten koko matkalta, kosteus siirtyy kankaaseen tehokkaasti, eikä vaate rypisty säärisuojien tai pelipaidan alla. Väljä aluspaita tekee saman, mutta sen alle jää ilmataskuja, joihin kosteus tiivistyy.
Kompressiovaatteet ja aluskerrasto eri lämpötiloissa
Ammattilainen ei valitse vaatetta kalenterin mukaan vaan lämpömittarin, tuulen ja pelaajan roolin perusteella. Seuraava jako toimii useimmille kenttäpelaajille:
– +8-12 °C: ohut kompressiopaita lyhyillä tai pitkillä hihoilla, ei trikoota. Esimerkiksi Nike Pro tai Adidas Techfit -perusmallit, 25-45 €.
– +3-8 °C: pitkähihainen lämpökompressio, jonka sisäpinta on harjattu, kuten Under Armour ColdGear tai Adidas Techfit COLD.RDY, 40-70 €. Lisäksi lyhyet tai 3/4-pituiset kompressiohousut.
– -2-+3 °C: harjattu pitkähihainen ja pitkät trikoot. Kaulassa voi olla tuubihuivi, jos se sallitaan, ja käsissä ohuet pelihanskat.
– Pakkasella: merinosekoitteinen aluspaita kompressiopaidan alle tai sen tilalle. Merinon ja synteettisen kuidun sekoitteet maksavat 60-120 €.
– Kova tuuli tai sade: lisää kerros, vaikka lämpömittari näyttäisi muuta.
Maalivahdille ohjeet eivät päde suoraan. Maalivahti seisoo paikallaan pitkiä aikoja, joten hänelle valitaan yksi taso lämpimämpi kerrasto kuin kenttäpelaajille. Samaa periaatetta sovelletaan vaihtopenkillä istuviin. Vaihtopelaaja, joka tulee kentälle 70. minuutilla kylmin lihaksin, altistuu revähdyksille enemmän kuin kukaan muu kentällä. Laajemmin pelipäivän kerroksista kerrotaan artikkelissa joukkueen vaatetus eri sääolosuhteisiin.
Sääntöjen väriehdot ja tuomarin tarkastus
Jalkapallon säännöissä (IFAB, sääntö 4) on kohta, joka yllättää vuosittain monta joukkuetta. Aluspaidan hihan on oltava samaa päävärjä kuin pelipaidan hihan. Aluspöksyjen tai trikoiden on oltava samaa väriä kuin shortsien tai shortsien helman. Lisäksi koko joukkueen on käytettävä samaa väriä.
Käytännössä punaiseen pelipaitaan ei saa pukea mustaa kompressiopaitaa. Juniori- ja harrastesarjoissa tuomari saattaa joustaa, mutta Suomen Palloliiton aluesarjoissa ja sitä ylemmissä sarjoissa pelaaja voidaan käskeä vaihtamaan vaatteet ennen kentälle menoa. Seuran kannattaa siksi valita yksi aluskerraston väri, joka sopii sekä koti- että vieraspaidan kanssa. Usein valitaan musta tai valkoinen, jos myös shortsit ovat sitä väriä.
Myytti: tiukempi kompressio pitää lämpimämpänä ja parantaa suoritusta
Pukuhuoneessa uskotaan yleisesti, että mitä tiukemmin vaate puristaa, sitä paremmin lihakset pysyvät lämpiminä ja sitä nopeampi pelaaja on. Tutkimusten mukaan kompressiovaatteiden vaikutus pikajuoksuun tai hyppyihin on pieni tai olematon. Palautumisessa, kuten lihasarkuudessa seuraavana päivänä, hyötyä on mitattu jonkin verran.
Lämpöä tuottavat lihastyö ja eristävä kangas, eivät puristus. Liian pieni kompressiopaita voi jopa heikentää verenkiertoa käsivarsissa ja tuntua kylmältä. Kokovalinnassa ohjeena on, että vaate istuu iholla ilman ryppyjä mutta ei jätä saumoista syviä painaumia. Kasvuikäiselle juniorille ei tarvitse ostaa kokoa kasvun varalle, koska väljä kompressiopaita ei enää ole kompressiopaita.
Yleisimmät virheet kylmän ottelun pukeutumisessa
Liikaa vaatetta alkulämmittelyssä. Pelaaja pukee päälle kaiken mukana olevan, hikoilee lämmittelyssä kunnolla ja aloittaa ottelun märkänä. Lämmittely tehdään aluskerrastossa ja kevyessä treenitakissa. Takki riisutaan juuri ennen avausvihellystä.
Puuvillainen t-paita pelipaidan alla. Tätä näkee etenkin junioripeleissä, kun vanhempi haluaa varmistaa, ettei lapsi palele. Ensimmäisen puoliajan jälkeen märkä t-paita on kylmempi kuin pelkkä pelipaita. Kohtuuhintainen polyesterinen aluspaita 15-25 €:lla on parempi ratkaisu.
Märkä kerrasto toiselle puoliajalle. Kokenut valmentaja pyytää pelaajia ottamaan mukaan toisen aluspaidan ja vaihtamaan sen tauolla. Vaihtoon menee alle minuutti, ja toinen puoliaika alkaa kuivissa vaatteissa. Etenkin loka- ja marraskuun iltapeleissä tällä on suuri merkitys.
Usein unohtuu myös pää. Pelaajat eivät voi käyttää pipoa ottelussa, mutta lämmittelyssä ja vaihtopenkillä pipot estävät lämmön karkaamisen. Talvikauden tarpeista kerrotaan tarkemmin artikkelissa talvifutis Suomessa.
Näin rakennat toimivan kerrastopaketin
Aloittelijan tai juniorin ei tarvitse ostaa koko mallistoa. Kun aloitetaan yhdestä harjatusta pitkähihaisesta kompressiopaidasta ja yhdestä trikoosta seuran värissä, pelaaja pärjää valtaosassa Suomen kevät- ja syyspeleistä. Hinta on yhteensä 50-90 €. Seuraavaksi kannattaa hankkia toinen aluspaita tauolla vaihtamista varten. Merinokerros on tarpeen vasta, jos pelataan säännöllisesti pakkasella, esimerkiksi talviliigassa Pohjois-Suomen ulkokentillä.
Kerrastojen pesuun pätee yksi sääntö: ei huuhteluainetta. Se tukkii kuitujen pinnan, eikä kangas enää siirrä kosteutta. Pesu 30-40 asteessa ja kuivaus narulla pidentävät kompressiovaatteen ikää 2-3 kauteen. Kuivausrummussa elastaani löystyy nopeasti.
UKK
Saako pelipaidan alla käyttää eriväristä aluspaitaa?
Ei virallisesti. Sääntö 4:n mukaan aluspaidan hihan on oltava saman värinen kuin pelipaidan hihan päävärin, ja kaikilla joukkueen pelaajilla on oltava samanvärinen aluskerrasto. Alemmissa juniorisarjoissa tuomari voi joustaa, mutta siihen ei kannata luottaa.
Onko merinovilla parempi kuin synteettinen kompressiopaita?
Pakkasella ja vähän liikkuvalle maalivahdille usein kyllä, koska merino lämmittää kosteanakin. Kovatempoisessa kenttäpelissä +3-10 asteessa synteettinen kompressio kuivuu nopeammin ja on yleensä parempi valinta.
Tarvitseeko lapsi kompressiovaatteita?
Varsinaista kompressiota ei tarvita, mutta hikeä siirtävä aluspaita on lapselle hyödyllinen kylmissä peleissä. Edullinen polyesterinen aluspaita sopivassa koossa riittää hyvin 6-12-vuotiaille.
Lämmin pelaaja on valmis pelaaja
Kylmän ottelun pukeutuminen ei vaadi kallista välineistöä. Tärkeintä on oikea järjestys: hikeä siirtävä kerros ihoa vasten, säännöissä vaadittu väri, kuiva vaihtopaita taukoa varten ja lämmin kerros vaihtopenkille. Kun nämä ovat kunnossa, ensimmäinen pallonkosketus on yhtä terävä huhtikuussa Oulussa kuin heinäkuussa Helsingissä.